HAKUSIVU

RAUTATIEVIRKAMIESLIITTO ry:n SÄÄNNÖT

Säännöt on hyväksytty varsinaisessa liittokokouksessa 27.4.2017

1 § Nimi ja kotipaikka
2 § Tarkoitus
3 § Jäsenet
4 § Osastot
5 § Osaston tehtävät
6 § Osaston eroaminen
7 § Liiton hallintoelimet
8 § Liittovaltuusto
9 § Äänivalta
10 § Edustajamäärä
11 § Kutsu
12 § Kokouksen avaus
13 § Liittovaltuuston kokouksen tehtävät
14 § Äänestys liittovaltuuston kokouksissa
15 § Liittoäänestys
16§ Työtaistelut
17 § Hallitus
18 § Hallituksen tehtävät
19 § Talous
20 § Tilivuosi ja tilinpäätös
21 § Tilintarkastus
22 § Ohje- ja johtosäännöt
23 § Kunniajäsenet
24 § Liiton merkit
25 § Ylimääräinen liittomaksu
26 § Liiton nimen kirjoitus
27 § Sääntöjen muutokset
28 § Liiton purkaminen

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Rautatievirkamiesliitto r.y., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia rautatiealan toimihenkilöiden sekä heihin verrattavien työntekijöiden muodostamien alueellisten osastojen keskuselimenä, edustaa ja valvoo osastojen ja osastojen jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia sekä sosiaalisia etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja, harjoittaa julkaisu- ja kustannus- sekä opintotoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa liittomaksuja.

3 § Jäsenet

Liiton jäseneksi voi hallituksen päätöksen perusteella päästä edellä 2. §:ssä tarkoitettu alueellinen rekisteröity osasto. Osastojen alueet hyväksyy liittovaltuusto.

Liiton eläkeläisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka välittömästi  ennen eläkkeelle siirtymistään on ollut liiton osaston jäsenenä ja joka vuoden sisällä eläkkeelle siirtymisestään anoo liiton eläkeläisjäsenyyttä. Eläkeläisjäsen suorittaa liittovaltuuston kokouksen vuosittain vahvistaman eläkeläisjäsenmaksun. Eläkeläisjäsenellä ei ole äänioikeutta liittovaltuuston kokouksissa. Eläkeläisjäsenellä on oikeus käyttää liittohallituksen päättämiä jäsenetuja ja –palveluja sekä oikeus osallistua liittohallituksen päättämiin jäsentilaisuuksiin.

4 § Osastot

Osastojen tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittovaltuuston ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään liiton tarkoitusperiä.

5 § Osaston tehtävät

Osaston tulee

1) tarkistaa liiton osastolle lähettämä jäsenluettelo osastoon kalenterivuoden lopussa kuuluvista jäsenistä ja ilmoittaa osaston tiedossa olevat muutokset 31.1. mennessä

2) ilmoittaa viipymättä liiton hallitukselle tiedot toimihenkilöistään, kuitenkin viimeistään 15.4.

3) ilmoittaa viipymättä liiton hallitukselle muuttuneet tiedot osaston liittovaltuutetuista

4) hallitus voi evätä osaston jäsenmaksupalautuksen, mikäli kohtien 1), 2) ja 3) velvoitteet eivät täyty

6 § Osaston eroaminen

Osaston, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle tai edustajansa kautta ilmoittamalla erosta liittovaltuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroamisilmoituksen tulee perustua osaston kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianomainen pöytäkirjanote eroamisilmoituksen yhteydessä.

Jos osasto jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelee niin, että jäsenkunnan arvo tai liiton toiminta siitä kärsivät, voi liittovaltuuston kokous erottaa sen liiton jäsenyydestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.

Osaston erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat. Eroamis- tai erottamispäivämäärän jälkeen saapuneita liittomaksuja ei palauteta eronneelle tai erotetulle osastolle.

Osastolla, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

7 § Liiton hallintoelimet

Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liittovaltuutettujen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittovaltuustoksi. Liiton hallintoa hoitaa hallitus.

8 § Liittovaltuusto

Liittovaltuuston toimikausi on kolme vuotta. Liittovaltuuston kokoukset ovat varsinaisia tai ylimääräisiä liittovaltuuston kokouksia. Toimikauden ensimmäinen varsinainen kokous on vaalikokous.

Varsinainen liittovaltuuston kokous pidetään joka vuosi huhtikuun aikana.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on pidettävä myös, kun vähintään 1/3 liiton osastoista sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.

Kokouksen ajan ja paikkakunnan määrää hallitus. Ylimääräinen kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on vaadittu.

9 § Äänivalta

Äänivaltaa liittovaltuuston kokouksessa käyttävät osastojen valitsemat paikalla olevat edustajat (valtuutetut). Osaston on lähetettävä valitsemiensa edustajien vaaliasiakirjat (pöytäkirja tai sen ote) liitolle välittömästi vaalitoimituksen jälkeen. Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

10 § Edustajamäärä

Jokainen osasto on oikeutettu valitsemaan liittovaltuuston kokoukseen yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50 lukua kohden, kuitenkin vähintään 2 edustajaa sekä vastaavan määrän yleisvaraedustajia. Liittovaltuuston varsinaisen jäsenen paikkaa ei voida täyttää toisesta osastosta olevalla varajäsenellä. Liittovaltuuston jäsenen tulee olla osaston jäsen. Liiton hallituksen jäsen tai varajäsen ei voi toimia liittovaltuuston jäsenenä.

Jos varsinainen jäsen on ilmoittanut esteen tai tullut 1 mom. mukaan esteelliseksi, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Osaston jäsenlukuna pidetään liittomaksunsa suorittaneiden osaston jäsenten kokonaislukumäärää vaalikokousvuotta edeltävän kalenterivuoden lopussa.

Hallitus ilmoittaa vaalikokousvuoden helmikuun 15. päivään mennessä kullekin osastolle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittovaltuuston kokoukseen.

11 § Kutsu

Kutsu liittovaltuuston kokoukseen lähetetään valtuutetuille kirjallisesti. Varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 20 päivää ja ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen vähintään 3 päivää ennen kokousta. Liittovaltuuston toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) kutsu lähetetään edellä mainitusta poiketen osastoille, jotka valitsevat edustajat 10 §:n mukaisesti.

Osasto saa asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittovaltuuston kokouksessa tekemällä siitä perustellun kirjallisen esityksen liiton hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Poisluettuna osaston esitys hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi osaston eronneen hallituksen varsinaisen tai varajäsenen tilalle. Kirjallinen esitys hallituksen täydentämisestä tulee tehdä liiton hallitukselle viimeistään liittovaltuuston kokousta edeltävään hallituksen kokoukseen.

Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi ja kutsun mukaan on liitettävä osastojen esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla.

Muu asia voidaan ottaa liittovaltuuston kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä sitä kannattaa.

Yhdistyslain 23. §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.

Kokouksen esityslista liitteineen ja osastojen tekemät esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä sekä tiedoksi liiton osastojen puheenjohtajille.

12 § Kokouksen avaus

Liittovaltuuston toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) avaa liiton puheenjohtaja tai jompikumpi liiton varapuheenjohtajista tai heidän estyneinä ollessa hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous valitsee liittovaltuuston keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtajan ja kaksi liittovaltuuston varapuheenjohtajaa.

Muun liittovaltuuston kokouksen avaa liittovaltuuston puheenjohtaja tai jompikumpi liittovaltuuston varapuheenjohtajista, tai heidän estyneinä ollessaan liiton puheenjohtaja tai läsnä olevista hallituksen jäsenistä iältään vanhin. Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat estyneinä, valitsee kokous liiton puheenjohtajan tai hallituksen iältään vanhimman jäsenen johtaessa kokoukselle puheenjohtajan liittovaltuuston keskuudesta.

13 § Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on

1) käsitellä hallituksen vuosikertomus edelliseltä kalenterivuodelta


2) käsitellä hallituksen kertomus liiton tileistä edellisen kalenterivuoden ajalta ja päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille


3) päättää yli/alijäämän käytöstä


4) vahvistaa liiton talousarvio kuluvaa tilivuotta varten sekä päättää liittomaksun ja eläkeläisjäsenmaksun suuruus


5) määrätä osastoille palautettavan liittomaksun osan suuruus. Palautus maksetaan neljännesvuosittain.

Toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) tehtävänä on em. asioiden lisäksi:

6) valita liittovaltuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa

7) valita liiton puheenjohtaja

8) valita liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja

9) valita hallituksen muut varsinaiset jäsenet

10) valita henkilökohtaiset varajäsenet muille hallituksen jäsenille paitsi liiton puheenjohtajalle

11) valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä määrätä missä järjestyksessä varatilintarkastajat kutsutaan estyneen tilalle

12) päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 11. §:n 2. momentin mukaan käsiteltävistä asioista.

Eronneen hallituksen jäsenen tai varajäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava.

14 § Äänestys liittovaltuuston kokouksessa

Äänestys liittovaltuuston kokouksessa on avoin. Jos joku äänestäjistä ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö paitsi pykälissä 6, 11, 16, 23, 25, 27 ja 28 mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.

15 § Liittoäänestys

Liittovaltuuston kokousten välisenä aikana voi hallitus päättää, että liittovaltuuston päätäntään kuuluvissa asioissa toimitetaan sitova liittoäänestys.

Sitova liittoäänestys on toimeenpantava myös, kun vähintään 1/3 liiton osastoista sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava. Äänestys on tällöin aloitettava viimeistään 15 päivän kuluessa siitä, kun sitä on vaadittu.

Hallitus voi toimittaa myös neuvoa antavan liittoäänestyksen, kun se haluaa ennen ratkaisunsa tekoa saada selville liiton osastojen jäsenten mielipiteen.

Neuvoa antava äänestys voidaan suorittaa sellaisessa asiassa, joka ei koske koko jäsenkuntaa ja myös siten, että siihen voi osallistua vain osa jäsenistöstä.

Liittoäänestys voidaan toimittaa vain sellaisesta asiasta, joka asetetaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi tai kahdesta erilaisesta ehdotuksesta siten, että vastaus voidaan antaa kirjoittamalla äänestyslippuun jaa tai ei. Neuvoa antava äänestys voidaan toimittaa myös useammasta erilaisesta ehdotuksesta.

Jos on äänestettävä asiasta, joka on joko hyväksyttävä tai hylättävä, äänestäjä kirjoittaa äänestyslippuun jaa tai ei. Jos vaihtoehtoja on useampia, äänestäjä ilmoittaa kantansa merkitsemällä äänestyslippuun kannattamansa ehdotuksen numeron.

Mikäli sitova liittoäänestys koskee avoimen työtaistelun aloittamista tai jatkamista, on äänestyksen tulos hallitusta sitova vain, jos vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa avoimen työtaistelun aloittamista tai jatkamista.

Hallitus määrää ajan, milloin äänestys on osastoissa toimitettava. Osastoille on annettava äänestysaikaa vähintään seitsemän vuorokautta siitä, kun äänestysehdotukset ovat osastoille saapuneet.

Liittoäänestyksessä ei saa käyttää valtakirjaa. Äänestyssalaisuus on turvattava.

Äänestyslippu on hylättävä, jos siihen on tehty tarkoitetun äänestysmerkinnän lisäksi muita merkintöjä.

Äänestyksessä laadittu pöytäkirja on lähetettävä äänestyslippujen kera liittohallitukselle kolmen päivän kuluessa äänestyksen päättymisestä.

Tässä pykälässä mainitut äänestykset voidaan suorittaa myös sähköisesti.

Muuten äänestys toimeenpannaan hallituksen antamien ohjeiden mukaan.

16 § Työtaistelut

Päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä tekee vähintään 2/3 äänten enemmistöllä liittovaltuusto. Liittovaltuusto voi vähintään 2/3 äänten enemmistöllä valtuuttaa liiton hallituksen päättämään työtaisteluun ryhtymisestä.

Päätös on liiton osastoja ja niiden jäseniä sitova.

Työtaisteluun ryhtymistä koskeva asia voidaan asettaa liittoäänestykseen.

17 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella hallituksen jäsenellä, paitsi puheenjohtajalla, on henkilökohtainen varajäsen, joka kutsutaan hallituksen kokoukseen, jos varsinainen jäsen on estynyt. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Hallituksen tulee mahdollisimman pian liittovaltuuston vaalikokouksen jälkeen valita juoksevien asioiden hoitamista varten 3-5 -jäseninen työvaliokunta. Hallitus voi avukseen ja valvontaansa asettaa jaostoja, toimikuntia tai työryhmiä valmistelemaan ja hoitamaan ne asiat, jotka hallitus niille antaa.

Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti liiton puheenjohtajalta vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin.

Jos kuitenkin vaalissa tehdään kannatettu ehdotus suljetusta lippuäänestyksestä, on sellainen toimitettava. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaalissa, jossa arpa ratkaisee.

18 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa

1) edustaa liittoa

2) pitää luetteloa liiton osastoista

3) kutsua koolle liittovaltuuston kokous ja valmistaa niille esitettävät asiat

4) panna täytäntöön liittovaltuuston päätökset

5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia, että tilinpäätös tehdään määräaikana

6) valmistaa ehdotus liiton talousarvioksi

7) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa talousarvion rajoissa

8) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

19 § Talous

Osastojen jäsenet suorittavat liitolle liittomaksuna liittovaltuuston vahvistaman osan palkkatuloistaan. Liittomaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.
Osastojen toimintakustannusten peittämiseksi liitto suorittaa osastoille liittovaltuuston vahvistaman osan liittomaksuista.

Liittomaksun lisäksi osasto on oikeutettu kantamaan jäseniltään osaston vuosikokouksen vahvistaman lisäjäsenmaksun, joka ei saa olla enempää kuin 10 % liittomaksusta.

Mikäli osaston jäsen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden takia lakkaa saamasta täyttä palkkaa, tulee jäsenen tehdä perusteltu esitys liittomaksuvapautuksen myöntämiseksi osaston johtokunnalle, joka esittää hakemuksen liiton hallitukselle, joka päättää vapautuksesta.

Mikäli jäsenen maksukyky on jonkin muun syyn takia oleellisesti heikentynyt on meneteltävä samoin. Esityksessä on mainittava, olisiko jäsenmaksuvapautus myönnettävä kokonaisena vai osittaisena.

Mikäli osaston jäsen on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, työttömänä, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa, on hän tältä ajalta anottava vapautusta liittomaksusta.

Osastot eivät maksa mitään jäsenmaksua liitolle.

20 § Tilit ja tilintarkastus

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajille viimeistään helmikuun 15. päivä.

21 § Tilintarkastus

Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallintoa: sen tilit, kassa, arvopaperit ja muu omaisuus. Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle ennen helmikuun loppua kirjallinen kertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

22 § Ohje- ja johtosäännöt

Hallituksen asettamien toimielimien sekä toimihenkilöiden tehtävät määritellään hallituksen vahvistamissa ohje- ja johtosäännöissä tai hallituksen päätöksillä.

23 § Kunniajäsenet

Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen puheenjohtajan kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta tekee liittovaltuuston kokous hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.

Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Kunniajäseneksi kutsuu liittovaltuusto hallituksen esityksestä henkilön, joka on toiminut liitossa pitkäaikaisesti ja erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista.


24 § Liiton merkit

Liitolla on kultainen ja hopeinen ansiomerkki. A n s i o m e r k i n antaa liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa ohjesääntöjen mukaisesti.

25 § Erinäisiä säännöksiä

Liittovaltuustolla on oikeus määrätä kannettavaksi ylimääräinen liittomaksu, jonka suuruus on enintään 1/4 kokousvuoden liittomaksusta ja joka on tilitettävä liittovaltuuston määräämänä aikana. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.

26 § Liiton nimen kirjoitus

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista kukin heistä yhdessä hallituksen määräämän liiton toimihenkilön kanssa tai varapuheenjohtajat yhdessä.

27 § Sääntöjen muutokset

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittovaltuuston kokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä niitä kannattaa.

28 § Liiton purkaminen

Liitto voidaan purkaa, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) liittovaltuuston kokouksen paikalla olevista edustajista kannattaa päätöstä.

Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljelle jäänyt omaisuus sitten, kun velat on maksettu purkamispäätöksessä tarkemmin mainitulla tavalla yhdelle tai useammalle muulle rekisteröidylle yhdistykselle, joka tai jotka lähinnä toimivat näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien toteuttamiseksi tai ellei sellaisia yhdistyksiä ole, Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiölle tai muille sellaisille oikeuskelpoisille yhteisöille tai kassoille, joiden tarkoitus läheisesti vastaa liiton tarkoitusperiä.

Virkistys- ja lomanviettotarkoituksiin liitolle saatu tai hankittu kiinteä omaisuus irtaimistoineen on liiton purkautuessa jätettävä samaa tarkoitusta varten perustettavalle säätiölle.

Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.

 

Säännöt on hyväksytty Rautatievirkamiesliitto r.y:n varsinaisessa liittokokouksessa 27.4.2017

 

Ota yhteyttä tai TES-ehdotus
Lomaketta ei voida lähettää, koska selaimessasi ei ole JavaScript-tuki päällä.
Asiani on
Viesti RVL:n toimistolle
TES-ehdotus
Nimi*
Sähköposti tai puhelinnumero*
Viesti*
Paljonko on seitsemän miinus kuusi (numeroina)? *